Ohjaajan saappaat

Jouni tulee olemaan ensimmäinen kokopitkä näytelmä, jonka ohjaan. Takana on kolmen revyyn työryhmälähtöinen ohjaus, mutta nyt oli aika ottaa askel eteenpäin. On mielenkiintoista ja haastavaa astua yksin näihin saappaisiin ja ottaa se valta sekä vastuu kokonaan omille harteille. Mutta mitäpä elämä olisi ilman haasteita ja itsensä likoon laittamista. Tylsää, eikö vain?

Toisaalta Jounin ohjaajaksi oli helppo lähteä, koska tarinaan on syvennytty ja sitä on perin pohjin pohdiskeltu jo näytelmän kirjoitusvaiheessa. Itsellä käsikirjoitus ja ohjaus ovat kulkeneet käsi kädessä. Vaikka en vielä käsikirjoitusvaiheessa tiennytkään päätyväni näytelmän ohjaajaksi, oli päässä silloin jo olemassa visio siitä miltä kohtaukset tulisivat lavalla näyttämään. Nyt ohjausvaiheessa käsikirjoitus elää ja punakynä tekstin ympärillä viuhuu. Työtäni helpottaa käsikirjoittajakollega Eeva, jonka kanssa ongelmia ratkotaan, kun omat ajatukset ovat umpikujassa.

Ohjaaja ei ole mitään ilman ohjattavia. Voinkin todeta, että olemme saaneet kasattua loistavan työryhmän. Vaikka lavalla suurin osa on nuoria näyttelijöitä ja muusikoita, löytyy kaikilta paljon kokemusta teatterin ja/tai musiikin saralta.

Jounissa käsitellään monia teemoja ja tavoitteenani onkin saada katsoja miettimään omaa elämäänsä Jounin tarinan kautta. Yhdessä koko työryhmän kanssa luomme näyttämölle jotain uutta ja viemme vakavan aiheen käsittely uudelle tasolle: Jouni kun on sekoitus draamaa, komediaa, musiikkinäytelmää ja revyytä. Lavalla tullaan näkemään yli 30 eri hahmoa 8 näyttelijän esittämänä ja tunteesta toiseen siirrytään hetkessä. Tärkeimpänä tavoitteenani ohjauksessa onkin saada katsoja tuntemaan koko tunteiden kirjo esityksen aikana. Helmikuussa se nähdään, kuinka tämä flikka on siinä onnistunut!

-Marja